2.-4. Italian matkapäivä, edelleen Firenze


Huonosti nukuttu yö takana. Näin pitkin yötä unta että joku tuli huoneeseemme ja heräsin aina tarkistamaan asian. Kukaan ei tullut. Tarvinnee juoda enemmän viiniä...

Aamulla reippaasti hereillä jo ennen kellon soittoa. Aamiaiselle ja menoksi. Aamiainen hotellissa oli ihan ok. Ainut vaan että kaikki oli loppunut kun menimme ja kaikkea piti odottaa kauan. Cappucino oli hyvää.

Suuntasimme ensin Santa Marian Novellan aukiolle. Paljon puluja ja kaunis kirkko jonne emme kuitenkaan sisälle menneet koska pääsymaksu oli 7,5e. Muutenkin huomasimme että kaikkialle pääsymaksut olivat korkeat. Aukiolla kuvailimme aikamme ja päätimme mennä aamu viinille. Viini ei ollut kummaista ja Miialta se olisi jäänyt suurimmaksi osaksi juomatta joten join loppujen lopuksi molemmat.


Santa Maria Novella

Nainen syöttää puluja Piazza Santa Maria Novellalla

Piazzalta suuntasimme Arnon rantaa kohti kapeita kujia pitkin. Ennen joelle saapumista minut yllätti nigerialainen mies joka kertoi että hänellä on Helsingissä kaksi veljeä ja hän toivoo pääsevänsä tapaamaan heitä. Hehehe. Ennen kuin huomasin kädessäni oli norsu ja kilpikonna ja ranteessani rannekoru. Yleensä en ole tälläisille helppo uhri mutta jostakin syystä kävin hieman hitaalla. En jaksanut vääntää asiasta enmpää kun toinen suurin silmin selitti että ”Pojalla olisi huomenna synttärit”. 😮 Mies poistui paikalta 5 euroa rikkaampana ja minä sain eläinhahmoja ja rannenauhan... Upeat kaupat! Kelläs ne olikaan seuraavaksi synttärit...? 😁

Kujatus...

Kuva lasikaupasta eräältä kujalta

Ponte Vecchio

Arnon rantaan päästyämme eteemme avautui näkymä Ponte Vecchiolle ja rannan rakennuksiin. Kaunista. Tässä vaihessa alkoi myös satelemaan ensimmäisen kerran vettä mutta kuuro oli kevyt ja lyhyt. Kuvasimme Ponte Vecchiota ja kävelimme sillalle. Silta oli ahdistukseen täynnä turisteja ja krääsää. Pikainen käynti sillalla ja matka jatkui Uffizi Gallerylle päin jossa meidän oli tarkoitus käydä töllistelemässä Venuksen syntymää ja muuta taidetta. Paikalle päästyämme saimme kuitenkin huomata että jono oli pitkä kuin nälkävuosi eikä liikkunut mihinkää. Päätimme jättää väliin. Pyörähdimme kuitenkin Palazzo Vecchiossa ja ihmettelimme ulkopuolella olleita patsaita..

Halusin Firenzeen talvella ettei olis niin paljon turisteja...



Uffizilta jatkoimme lounaan kautta Santa Crocen basilikalle jossa sijaitsevat mm. Galio Galilein, Machiavellin ja  Michelangelon hautamuistomerkit. Santa Crocelle on Fransiscus Assialaisen perustama kirkko ja fransiskaanien tukikohta Firenzessä. Basilica on on pullollaan suurmiesten hautoja ja hautamuistomerkkejä.  Kirkon tunnelma basilikasta kuitekin puuttuu koska se vaikuttaa ennen kaikkea vain turistirysältä. Lounasta söimme ravintola Oinosissa. Pizzaa ja risottoa. Ei hullumpaa mutta parempiakin on tullut syötyä.

Basilica Santa Croce


Matkakumppanin pose


Kaarikäytävän varjoja Santa Crocessa

Auringonpalvoja Santa Crocessa

Crocellesta jatkoimme kohti Santa Maria del Fioreta eli Duomoa joka on Firenzen tunnisttettavin maamerkki. Jälleen jonot olivat niin käsittämättömät niin itse Duomoon kuin kellotorniinkin että päätimme jättää vierailun väliin ja toivoimme että tilanne olisi maanataina parempi. Piazza del Duomolla turreja pörräsi kuin muurahaisia joten jatkoimme matkaamme pian kohti kauppahallia. Kello alkoi olla kuitenkin jo niin paljon että suurin osa kauppahallin kojuista oli kiinni eikä sisällä ollut juuri enää nähtävää. Pikaisen kahvin/viinin jälkeen suuntasimme hotellille.


Duomoa eri puolilta

Illan ruokapaikaksi valikoitui tripadvisorin avulla La Buchetta. Onnistuimme saamaan ravintolasta ilman varausta viimeisen pöydän. Tähän ravintolaan mennessä pöytävaraus on suositeltavaa. Miia söi noccheja ja suklaakakkua ja minä päivän keittoa joka oli kasviskeitto ja ossobuccoa. Ruoka oli erinomaista ja palvelu hyvää ja asiantuntevaa. Tarjoilijat pitävät hyvää huolta siitä ettei ruokavammainen Miia saanut eteensä asoita joita hän ei voi syödä. Viinikin oli varsin passelia. Joimme Bologherin viiniä jonka rypäleinä oli käytetty merlota ja cabernet sauvignonia, vuosi 2016.

Kasviskeittoa alkuun




Ossobucoa pääruuaksi


Suklaakakkua jälkkäriksi

Ruokailun jälkeen siirryimme drinksubaarin ja sieltä diskohelvettiin jossa menikin tovi pätkittyjä hittejä tanssiessa. Oli melko rasittavaa kun yhtään biisiä ei tullut kokonaan vaan kaikista oli otettu puolet pois. Myöskin juomien saaminen oli arpapeliä. Yhdeltä tiskiltä sai viiniä ja toiselta ei.😯

Uusinta uutta poliisilta...

Sitä olisi voinut luulla että seuravan päivän kykenemättömyyteen olisi ollut edellisen illan nautituissa alkoholiannoksissa mutta ei. Aamulla heräsin oikein hyvä vointisena joskin hieman väsyneenä. Aamupalan jälkeen oli tarkoitus vielä levähtää hetki ja lähteä kohti kaupunkia vesisateesta huolimatta. Sitten se alkoi... vatsaa kouraisi ja oli juostava. Siinä vaiheessa ei olisi uskonut mikä paskasavotta koko päivästä tulee mutta pian sekin selvisi. Tunnen vessan jokaisen osranssain kaakelin nyt nimeltä ja huutavat minulle iloisen tervehdyksen joka kerta kun sinne menen. En poistunut loppu päivänä huoneesta. Ystävällisesti Miia raahautui josskain vaiheessa iltapäivää kauppaan ja haki meille salaattiannokset, sipsejä, limua ja suklaata. Että sellaiset gurmeet sitten. Nukkumaan klo 21, vuhuu!

Sunnuntaipäivän näkymät

Sunnuntaipäivän ruuat

Neljäs matkapäivä eli maanantai. Aamulla hetken olon tutkiskelun jälkeen totesin olevani kykenevä aamiaiselle ja kun sittenkin vielä tuntui sisuskalut pysyvän sisäpuolella tulin siihen tulokseen että uskallan viittä metriä kauemmas vessasta. 

Olimmekin asiaa jo epäilleet ja kuukkeli sen meille vahvisti; Uffizi gallery ja Accademia callery David ovat maanantaisin kiinni. Emme siis edelleenkään päässeet näkemään Venuksen syntymää ja David-patsasta. Sanonko minä mitä! 

Noh, ei voinut mitään. Sontikat matkaan ja kohti sadetta ja tuulta. Ensin Duomolle, josko nyt sitten sinne. Nöyyyyyy! Jono oli vieläkin pidempi kuin lauantaina ja vettä tuli taivaalta. Mitäs sitten? Onneksemme huomasin että kaikkien odotusten vastaisesti Palazzo Medici Riccardia oli auki. Sinne siis. Pääsymaksuttomat palatsin ulkotilat olivat jo itsessään hienot mutta pääsymaksullien huvila oli sisältä upea. Niin ne rikkaat on ennenkin rahoillaan leveillyt. 😀 Pääsymaksu palatsiin oli 10e. Samalla lipulla pääsi rakennuksessa olevaan marmori museoon jossa oli joku hullu rintakuva aikansa suurmiehistä sekä yhdestä naisesta ja lapsesta. Lipulla pääsi myös taidenäyttelyyn jossa oli jonkun viisi-vuotiaan piirroksilta näyttäviä tauluja ja metallinen istuva härkä.😮


Medicinien palatsin sisäpihalta ylös


Yksityiskohtia Medicinien Magi kappelin freskoista





Medicinien palatsin kattokruunu alhaaltapäin kuvattuna


Kattomaalaus Medicinien palatsista

Pröystäilyä ala Medicin

Joku oli unohtanu fillarinsa museoon

Firensen kaupunginvaltuusto kokoontuu täällä... 😁

Palatsilta suuntasimme toiselle puolen Arno-jokea ja Palazzo Pittiä. Ullatus, ullatus itse palatsi oli kiinni mutta puutarha oli sentään avoinna. Ihanaa! Kaipasinkin juuri kylmässä vesisateessa ja tuulessa kävelyä tuijotellen siellä täällä olevia marmori patsaita. Ei vaan puisto olisi oikeasti ollut oiken mukava ja viihtyisä jos sää olis ollut toinen. Lämpöä oli ehkä 7 astetta mutta tuulen takia se tuntui huomattavasti kylmemmältä. Muutenkaan olo ei ollut vielä kovin kummoinen ja pienikin kävelymatka tuntui maratonilta. Jouduin pitämään itselleni psyykkauspuheita pitkin päivää etten olisi vain kääntynyt kannoilleni ja palannut hotellille. Voisin lainata Kummelin säämiestä ja todeta: ”Vettä sataa ja kaikkia v*tuttaa”.


Tiettävästi maailman ensimmäinen selfie Palazzo Pittin puistossa

Palazzo Pittin sisäpihan suihkulähteen katto

Palazzo Pitti sisäpihaa

Palazzo Pitti

Duomo Palazzo Pittin puutarhasta kuvattuna

Jonku tyypin naama Palazzo Pittin puutarhassa

Lounastimme Arnon Pitti palatsin puoleisella rannalla ravintolassa jonka nimestä ei ole mitään hajua. Tarjoilija oli todella avulias Miian ruokarajoitusten suhteen ja riisi-maissipastankin saaminen onnistui. Miia oli intopiukkana saadessaan pastaa. Ruuat itsessää olivat melko peruskamaa. Miia söi sieniä ja kermasoosia ja minulla oli tortellineja kurpitsalla ja ricotalla täytettynä voi-timjamikastikken kera. Tarjoilija paheksui ruokajuoma valintaa joka oli kokis. Viinä olisi kuulema pitänyt olla. Eipä silti olen tarjoilian kanssa aivan samaa mieltä mutta kun ei vaan pystynyt. Kuvaakaan en muistanut ruuasta ottaa. 

Ennen hotelille tuloani kävimme vielä kaffella ja cannolilla. Kahvi täällä on huippu hyvää. Totesimme myös että jono Duomoon on edelleen lohduttoman pitkä. Miia suuntasi shoppailemaan ja mie hotellille kirjoittamaan tätä.

Semmosta vielä että tämän muutaman päivän aikana olemme huomanneet että koko Firenze on remontissa ja että täällä on melkein yhtä kallista kuin Suomessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

7. - 9. matkapäivä Verona

Mitä tuli taas luvattua?

Efharisto Thassos!